Asuminen ja koti
Ohjenuorana ekologisuus, vaivattomuus, halpa hankintahinta vai edullinen käyttö?
Vaihda lämmitysjärjestelmä harkiten
Kallis energia, ilmastonmuutos ja vanhan laitekannan ikääntyminen houkuttelevat pientalon omistajaa uusimaan lämmitysjärjestelmänsä. Valintojen kanssa eletään kymmeniä vuosia. Kodin lämmönlähde ja -jakelutapa on siksi ratkaistava viisaasti. Myös Suomen ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet ohjaavat pientaloasujaa vähäpäästöisempiin lämmitysmuotoihin.
Rakennuksen lämmitysjärjestelmän ikää ja toimintakykyä tarkastellaan kuten koko taloakin, sen elinkaaren mukaisesti. Useimmat järjestelmät saavuttavat vaihto- tai korjausiän samoihin aikoihin koko rakennuksen alkaessa vaatia laajempia kunnostustöitä - yleensä 20-30 vuoden käytön jälkeen.
- Myös omistajanvaihdos voi innostaa lämmitysremonttiin, jos uudet asukkaat arvostavat erilaisia asioita tai he ovat tottuneet erityyppiseen lämmittämiseen. Toinen on öljymies, toinen tykkää polttaa puuta. Joku haluaa ehdottomasti maalämmön, tutkija Juhani Heljo Tampereen teknillisen yliopiston Rakennustekniikan laitokselta pohtii.
Lämmitysjärjestelmän uudistaminen kannattaa aloittaa vanhojen laitteiden kunnon selvittämisellä. Joskus pitkän aikavälin kulutusseuranta riittää kertomaan lämmityslaitteiden tulosta tiensä päähän. Myös säätimet saattavat alkaa jumitella, ja muita laitevikoja ilmaantuu entistä useammin.
Varmimman arvion laitteiston kunnosta saa LVI-asiantuntijalta, jonka turvin on järkevää lähteä kartoittamaan myös uuden järjestelmän mitoitusta ja vaihtoehtoja. Hanakat-ketjun yhden luukun palveluun voi sisällyttää tärkeän suunnitteluvaiheen lisäksi laitehankinnat, asennukset, rakennusvalvonnan vaatimat työnjohtotehtävät sekä aikanaan huollot ja varaosat. Vaihtoehtojen vertailu on helppoa, ja Hanakoiden yli 50 vuoden kokemus painaa vanhoja järjestelmiä saneerattaessa.
Säästö investoitaessa vai käytettäessä?
Asiantuntija on apu varsinkin vaihtoehtojen kartoituksessa, sillä vanhaa ei ole pakko hylätä eikä toisaalta pelätä uuden teknologian suomia iloja. Juhani Heljon mielestä esimerkiksi öljylämmitys ei ole sellainen kirosana kuin siitä ilmastonmuutokseen vedoten on tehty. Uusimalla järjestelmän hyötysuhteeltaan nykyaikaiseen vaihtoehtoon voidaan öljylämmityksessäkin saavuttaa selvästi pienempi kulutus kuin vanhoilla laitteilla.
- Ehkä öljyllä ei ole tulevaisuutta ainoana lämmitysmuotona, mutta sen rinnalle voidaan tuoda esimerkiksi aurinkokeräimet, joiden avulla tuotetaan lämpiminä kuukausina kaikki lämmin käyttövesi. Talvella öljy puolestaan pystyy vastaamaan tehokkaasti lämmöntarpeeseen kylmimpinä pakkasjaksoina.
Käytä kotitalousvähennystä, lämpöremontoija
Kodin lämmitysjärjestelmän remontoija säästää kukkaroaan kahdella tavalla: uusi energiapihimpi järjestelmä tuo lämmityslaskua alaspäin, ja hankintakuluista voi tehdä työn osuudesta kotitalousvähennyksen verotuksessa.
Kotitalousvähennyksen summa nousi tänä vuonna 3000 euroon. Puolisot voivat yhdessä vähentää 6000 euroa. Vähennyksen voi saada tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tai asunnon kunnossapidosta/perusparannuksesta. Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa vuodessa.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän nosto korvaa aiempia energia-avustuksia. Pientalojen energia-avustuksia myönnetään edelleen niille, jotka eivät pienien tulojensa vuoksi pysty hyödyntämään kotitalousvähennystä. Tällöin tuki on 25 prosenttia ja kohdistuu laite- ja materiaalihankintoihin.
Tarkempia ohjeita löytyy Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n kotisivuilta www.ara.fi sekä Verohallinnon kotisivuilta www.vero.fi.
- Lämmittäjän kannattaa aina ajatella talvi ja kesä erikseen. Todella kylmät ajanjaksot ovat lyhyitä, mutta niiden aikana kulutus, kustannukset ja päästöt kohoavat. Varsinkin Pohjois-Suomessa näihin huippuihin on varauduttava lämmitysmuotoa mietittäessä.
Eri lämmitysmuotojen yhdistely tuo pientalolämmittäjälle hienoja mahdollisuuksia, mutta silloin pitää varmistua suunnittelijaa hyödyntäen, että säädöt toimivat.
- Järjestelmien on pelattava yhteen ja oltava asukkaalle ymmärrettäviä, Heljo tiivistää.
Perusperiaate lämmitystavan valinnassa on Heljon mukaan pyrkimys yksinkertaisuuteen. Esimerkiksi uusi pienehkö matalaenergiatalo kuluttaa niin vähän lämmitysenergiaa, ettei monimutkainen ja investointikustannuksiltaan kallis järjestelmä yleensä sovellu kohteeseen. Toisaalta viime vuosien rakentamiselle tyypillisissä, usein yli 150 neliön omakotitaloissa lämmitysjärjestelmän hankinnassa kitsastelu käy pidemmän päälle kalliiksi.
- Mitä alhaisempi talon lämpöenergian tarve on, sitä pienemmän riskin asukkaat ottavat energian hinnan nousua ajatellen. Siksi lisäeristäminen hyödyttää. Sen sijaan jos asuinneliöt ovat suuret, kannattaa säästää lämmityksessä. Uusiutuvista energiamuodoista löytyy hyviä vaihtoehtoja.
Vesikierto antaa mahdollisuuksia
Jos talon lämmönjakelu perustuu vesikiertoiseen järjestelmään, lämmitysmuodon vaihtaminen on yksinkertaisempaa. Ekologinen, ilmasta lämmitysenergiansa kaappaava ilma-vesi-lämpöpumppu on kätevä vaihtoehto saneeraajalle, ja se tuottaa myös lämpimän käyttöveden. Investointikustannukset asennuksineen ylittävät usein 10 000 euroa.
Maahan, veteen tai kallioon varastoitunutta auringon energiaa hyödyntävän maalämmön Investointikustannukset nousevat 15 000-20 000:een. Juhani Heljo kehottaa harkitsemaan pakkashuippujen kovan kulutuksen vuoksi nimenomaan täystehomaalämpöpumppua. Osatehoisten etu on edullisempi hankintahinta.
Ilmasta ja maasta lämmitysenergiaa siirtävät järjestelmät ovat vaivattomia ja kohtalaisen riippumattomia eri polttoaineiden hinnankehityksestä. Esimerkiksi maalämpöä käytettäessä vain kolmannes lämmitysenergiasta syntyy sähköä syöden - loput saadaan ilmaisesta auringon lämpöenergiasta.
Ilma-ilma-lämpöpumppu sopii lämpöremontoijalle. Pohjoisen oloihin suunniteltu laite voi karsia lämmityskustannuksista jopa 40 prosenttia. Näitä pumppuja saa 1500 eurosta muutamaan tuhanteen asennettuna. Ne eivät kuitenkaan toimi tehokkaasti korkeilla pakkasilla eivätkä siten riitä talon ainoaksi lämmitysjärjestelmäksi.
Puupohjaiset polttoaineet ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Pellettilämmitys on esimerkiksi maalämpöä edullisempi hankinta. Käyttökustannukset pysyvät alhaisina. Pelletin varastointi tosin vaatii reilusti tilaa. Heljo naurahtaa, ettei kansalta ole vielä kielletty pienhiukkaskeskustelusta huolimatta klapinpolttoakaan.
- Jos ei asuta aivan taajamassa ja osataan polttaa kuivaa puuta, mikäpä siinä!