Asuminen ja koti
Energiakulut kuriin maalämmöllä
Vihreämpi vaihtoehto
Ylivieskalaisen rivitaloyhtiö Vieskanmännikön asukkaat kyllästyivät öljyn hinnan vaihteluun ja päättivät käydä taistoon kasvavia lämmityskustannuksia vastaan. Tiensä päähän tullut vanha öljysäiliö ja -kattila saavat kesän aikana väistyä taloyhtiöön asennettavan maalämpöjärjestelmän tieltä.
Vieskanmännikkö on 1970-luvun lopulla valmistunut yhdeksän asunnon rivitaloyhtiö. Asuinpinta-alaa kiinteistössä on 550 m2. Tähän asti yhtiön asunnot ovat lämmenneet öljyllä. Lämmityslaitteisto oli alkuperäinen, joten se olisi pitänyt joka tapauksessa uusia. Samalla vaivalla osakkaat päättivät vaihtaa kokonaan toiseen lämmönlähteeseen. Maalämpö vei vertailuissa lopulta pisimmän korren.
Valintaan vaikuttivat ennen kaikkea kustannustekijät. Lämmitysöljyn hinta vaihteli viime vuonna 50c/l – 105c/l välillä. Öljyn ostohetkestä ja öljykattilan hyötysuhteesta riippuen öljylämmityksen kustannukset saattoivat sahata 5,2c/kWh - 14c/kWh välillä. Maalämpö todettiin paitsi käyttökustannuksiltaan edulliseksi myös ympäristöystävälliseksi ja tehokkaaksi lämmitysmuodoksi. Maalämpöpumpulla lämmityskustannuksia voidaan vähentää jopa 75 prosenttia, kun hyödynnetään maaperään, kallioon ja vesistöihin varastoitunutta aurinkoenergiaa.
Uuden järjestelmän toimittajaksi taloyhtiö valitsi Hanakat-ketjuun kuuluvan Ylivieskan LVI Ky:n. Lämmitysjärjestelmän vaihto käynnistyi toukokuun puolivälissä, kun kiinteistön takapihalle porattiin kolme porareikäkaivoa, joista lämpö kerätään. Maalämpöjärjestelmän asennuksen oleellinen osa on nimenomaan lämpökaivon poraus. Kaivon halkaisija on tyypillisesti 110-165 millimetriä ja yhden reiän syvyys on rakennuksen energiatarpeesta riippuen yleensä 80-200 m.
Ei haittaa asumiselle
Sami Hämäläinen Ylivieskan LVI Ky:stä vakuuttaa, että asuminen rivitaloyhtiössä voi jatkua normaaliin tapaan lämmitysjärjestelmän vaihdosta huolimatta.
– Seuraavaksi kaivamme keruuputkille väylän, jotta lämpö saadaan johdettua tekniseen tilaan, minne myös pumppu ja varaaja asennetaan. Lämmönjakoputkistoja ei vielä uusita eli meidän ei tarvitse mennä itse asuntoihin. Asukkaille projekti on suhteellisen vaivaton. Näin kesäaikaan toteutettuna ei edes huomaa, vaikka lämmitys olisi vuorokauden pois päältä. Toki jonkin verran asennamme maalämmityksiä myös talvella. Silloin vain täytyy minimoida lämpökatkokset, Hämäläinen pohtii.
Maalämpölaitteisto koostuu lämpökaivosta keruuputkistoineen, lämpöpumpusta varaajineen sekä talon varsinaisesta lämmitysjärjestelmästä, jolla lämpö johdetaan teknisistä tiloista asuntoon. Maalämpöpumpun sijoituspaikkaa ei tarvitse rakentaa palosuojatuksi eikä tilaan tarvitse piippua. Nämä tuovat selvää säästöä rakennuskustannuksissa.
Hämäläinen korostaa, että maalämpöjärjestelmän asennuksessa on tärkeää järjestelmän oikea mitoitus kyseiseen käyttökohteeseen. Etukäteissuunnitteluun kannattaa panostaa. Laitteiston asennus sen sijaan on omakoti- ja rivitalokohteissa hänen mukaansa mahdollista hyvinkin lyhyellä aikavälillä, parhaassa tapauksessa jopa muutamassa päivässä. Hanakat-asiantuntija auttaa löytämään oikean tuotteen oikeaan paikkaan.
– Maalämmön valinneet välttyvät toistuvilta järjestelmän puhdistustöiltä sekä polttoaineen hankinnalta ja varastoinnilta. Esimerkiksi kyseisessä kohteessa on vastedes yksi huolenaihe vähemmän, kun maanalainen öljysäilö pystytään poistamaan käytöstä. Enää ei ole vaaraa, että öljyä pääsisi vuotamaan maaperään, Hämäläinen summaa.