Tuotemaailman uutuudet
Mikä ihmeen ilmalämpöpumppu?
Ilmalämpöpumppuja asennettiin maassamme viime vuonna 50 000 kappaletta. Mutta miksi?
Kun kerron työpaikan lounaalla tekeväni juttua ilmalämpöpumpuista, vilkas keskustelu herää heti. "Eikös ne ole rumia?" "Mitä hyötyä niistä oikein on?" Tietäväisempi työtoveri tuumaa, että sehän on kuulemma mökille ihan ehdoton hankinta, kerro kaikki mitä tiedät! Tässäpä perustietoa aiheesta kiinnostuneille.
Uusissa malleissa ilmalämpöpumpun sisäyksikkö voi olla todella tyylikäs.
Ilmalämpöpumppu on kaksiosainen laite, jossa on sisä- ja ulkoyksikkö. Sen vahvin myyntivaltti on tuoreen tutkimuksenkin mukaan se, että se säästää lämmityskuluissa jopa 42-58 prosenttia, kun se liitetään osaksi olemassa olevaa lämmitysjärjestelmää. Etenkin suorasähkö- ja öljylämmitteisissä taloissa laite on pätevä. Rakennusmaailma-lehden teettämän tuoreen vertailun mukaan vanhoihin taloihin kannattaisikin lisäeristämisen sijaan hankkia ilmalämpöpumppu.
Helpotusta helteellä ja puhdasta ilmaa
Ilmalämpöpumppu tuottaa taloon mukavan tasaista lämpöä ja kesähelteillä sillä voidaan viilentää huoneilmaa. Laite myös poistaa ilmasta ylimääräistä kosteutta sekä auttaa huoneilmaa pysymään puhtaampana. Tehokkaimmat ja laadukkaimmat laitteet poistavat jopa mikroskooppisia epäpuhtauksia, kuten pölyä, hometta, bakteereita ja lemmikkien eläinpölyä. Ja lisäksi laite happirikastaa ilmaa. Asumismukavuus kohenee myös siksi, että huoneiston lämpötilakerrostumat ja lattiavedot pienenevät.
Millainen laite minulle?
Laitteita on tarjolla useilta valmistajilta, hinta- ja laatuhaitari on laaja. Markkinoilla olevat halpatuontilaitteet kootaan usein eri osista, joten asennukseen menee rutkasti aikaa, eivätkä ne kestä Suomen jyrkkiä ilmastonvaihteluja. Jotta yllätyksiltä vältytään, laitteiden kannattaa olla pohjoisen oloihin suunniteltuja Nordic-malleja. Itse kysyisin asiantuntijalta, mihin merkkiin voi luottaa. Tärkeintä laitteen valinnassa on osata hankkia oikean tehoinen laite.
Pientä tekniikkaan perehtymistä ilmalämpöpumpun hankinta vaatii, laitteita kun on kahta eri tyyppiä, ilmailma- ja ilmavesilämpöpumppuja. Ja kompressorin toimintatavan perusteella ne jaetaan on/off- ja invertterimalleihin. Molemmat tyypit käyvät lämmitykseen ja jäähdytykseen.
Fiksuinta ja helpointa laitteen valinta on, kun astelee alan asiantuntijan liikkeeseen. Kun ottaa talon pohjapiirustukset mukaan, saa saman tien arvion siitä, millainen ilmalämpöpumppu sopii parhaiten talon tarpeisiin ja mitä laitteet ja asennus maksavat. Kun suunnittelu, laitteen toimitus ja asennus tulevat samasta paikasta, koko toimenpide pysyy varmimmin hanskassa.
Omin päin laitetta ei joka tapauksessa saa viritellä paikoilleen. Työn saa tehdä vain turvatekniikan keskuksen (Tukes) hyväksymä asennusliike. Asennustyö on kotitalousvähennyskelpoinen ja sille saa takuun. Laitteen asennus oikeaan paikkaan on sen hyödyntämisen kannalta tärkeä asia. Sisäyksiköistä löytyy nykyisin jo hyvin tyylikkäitäkin malleja, ulkoyksikön taas voi asentaa talon sokkeliin, josta se ei näy pitkälle.
Ilmalämpöpumpun toimintoja hoidetaan yleensä näppärästi kaukosäätimellä. Laitteiden huoltoon riittää, että suodattimen puhdistaa säännöllisesti pölynimurilla. Kompressori on uusittava noin 15 vuoden välein.
Ilmalämpöpumpun rakenteesta ja toiminnasta
Ilmalämpöpumppu koostuu ulkoyksiköstä ja yhdestä tai useammasta sisäyksiköstä. Ulkoyksikkö kierrättää ulkoilmaa lävitseen ja jäähdyttää sen. Kompressorin avulla talteen otettu lämpö siirretään sisäyksikköön, joka luovuttaa lämmön huoneilmaan tai esim. käyttöveteen.
Ilmalämpöpumppuja on toimintaperiaatteen mukaan kahta eri päätyyppiä: ilmailma- ja ilmavesilämpöpumppuja, joista ensin mainitut ovat edullisempia. Kompressorin toimintatavan perusteella ne jaetaan on/off- ja invertterimalleihin. Molemmat tyypit käyvät lämmitykseen ja jäähdytykseen.
On/off-mallit ovat vanhempia ja halvempia ja jäähdyttävät paremmin kuin invertterimallit, jotka taas ovat hyötykertoimeltaan hieman parempia ja lämmöntuotannoltaan tasaisempia.
On/off- ja invertterimallin keskeinen ero on kompressorin toiminnassa. On/off-malleissa kompressori kytkeytyy päälle ja käy vakionopeudella, kunnes sisäyksikön lämmöntunnistin havaitsee halutun lämpötilan saavutetun. Silloin se pysähtyy ja lähtee uudelleen käymään, kun sisälämpötila muuttuu riittävästi.
Invertteri-mallissa taas kompressori käy aluksi nopeasti, kunnes haluttu lämpötila saavutetaan. Sen jälkeen se hidastaa pyörimisnopeutta, käy verkalleen ja pitää siten säädetyn lämpötilan yllä.
Missä laite on parhaimmillaan?
Parhaimmillaan ilmalämpöpumpun on todettu olevan kylminä syys- ja kevätpäivinä, kun muita lämmitysmuotoja ei tarvitse vielä käyttää. Jokaista kuluttamaansa sähköwattia kohden pumppu tuottaa lämpöä parhaimmillaan yli kolmen watin edestä. Yhden ilmalämpöpumpun sisäyksikön lämmityskapasiteetti on noin 100 m2.
Suosittuja asennuskohteita lämpöpumpuille ovat etenkin vanhemmat sähkö- tai öljylämmitteiset talot. Ilmalämpöpumput vaativatkin Suomen oloissa rinnalleen toisen lämmitystavan. Energiataloudellisesti toimivana yhdistelmänä pidetään esimerkiksi ilmalämpöpumppua sekä puulämmitteistä varaavaa tulisijaa. Ilmalämpöpumppu soveltuu mainiosti myös mökkikäyttöön. Se on nopea lämmitin ja sillä voidaan pitää + 10 °C peruslämpöä. Kesämökillä ilmalämpöpumpun jäähdytysominaisuudet pääsevätkin oikeuksiinsa, ilma pysyy raikkaana helteisinäkin päivinä tarvitsematta pitää ovia ja ikkunoita avoinna.
Lisätietoa löydät myös täältä
www.saastaenergiaa.fi
www.sulpu.fi